keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Lokakuun tapaaminen


Tällä tapaamiselle tutustuimme Ruotsin Majaan. 
Museoamanuenssi Maria Andersin kertoi meille Ruotsin Majan historiasta. 




(Alla lainaus Lottamuseon sivuilta)

Ruotsin lottajärjestön, Sveriges Lottakårerin, edustajat lahjoittivat Ruotsin Majan Suomen lottien käyttöön vuonna 1941. Rakennuksen asuintiloihin kuului yhdistetty kokoontumis- ja ruokasali, viisi kahden hengen huonetta ja yksi yhden hengen huone, joka oli tarkoitettu keskusjohtokunnan puheenjohtajalle.

Ruotsin Maja lahjoitettiin Suomen lotille lomanviettopaikaksi, ja Lotta Svärd -järjestö käyttikin rakennusta lottatyössä rasittuneitten lottien virkistyskotina. Oleskelu virkistyskodissa oli maksutonta ja sama lotta sai viipyä siellä 2 – 3 viikkoa.
 Ennen Lotta Svärd -järjestön lakkauttamista vuonna 1944 Ruotsin Maja siirrettiin Suomen Naisten Huoltosäätiölle (nykyisin Lotta Svärd Säätiö). Suomen Naisten Huoltosäätiö ylläpiti Ruotsin Majalla lepo- ja toipilaskotia vuosina 1945-1959. Ensisijaisesti se oli tarkoitettu sodan aikana uupuneille ja sairastuneille lotille.

Suomen Naisten Huoltosäätiön omistama liikeyritys Ab Työmaahuolto Oy ja sen eläkesäätiö käyttivät majaa työntekijöidensä virkistyspaikkana vuodesta 1960 aina 1990-luvun loppuun saakka. Yrityksen työntekijät olivat suureksi osaksi entisiä lottia. 2000-luvun alusta lähtien Ruotsin Maja on palvellut taas lepokotina entisille lotille ja pikkulotille.

Kiertelimme ja ihastelimme Ruotsin Majaa, niin kovin viihtyisää ja kodikasta. Alakerrasta löytyy myös saunatilat jotka tosin ovat olleet käyttämättöminä 80-luvulta saakka. Onpa joskus terassilla ollut uima-allaskin, nyt pelkkä terassi.


Ruotsin Majalla on edelleen alkuperäiset kalusteet käytössä joka toi majaan vielä suurempaa arvokkuuden tunnetta.

Remontteja toki on tehty vuosien varrella. Kaksi sisävessaa ja suihku on tehty, seinät ja lattiat uusittu. Keittiö on alkuperäisessä kunnossa lukuunottamatta elektroniikka kuten jääkaappeja ym.




Lotat tekivät nämä huivit vuoden 1944 olympialaisiin jotka peruttiin sodan vuoksi. Ruotsin lotat pyysivät huivit itsellään ja tällä keinolla rahoitettiin Ruotsin Majaa. 

Ruotsin Maja luovutettiin Suomen lotille täysin kalustettuna pyyheliinoja ja astioita myöten.



Jäsenistöä oli kivasti paikalla n.15. Otimme käyttöön vieraskirjan johon joka tapaamisella laitamme tapaamisen aiheen ja jäsenten nimmarit. Mukavaa sitten joskus vuosien päästä lueskella mitä olemme tehneet ja ketä ollut paikalla:) Kiitos Leenalle vieraskirjasta ja Joukolle kirjan koristuksista.

Lottaperinnemerkit ovat saapuneet, jäsenet voivat ostaa omansa Lottamuseolta. 


XXX

Seuraava tapaaminen 1.11 Lottamuseolla. Aluksi keskustelemme lottien henkilöesittelyn teosta, museolta on tullut yhdistykselle pyyntö auttaa tässä asiassa. 
Sen jälkeen katsomme Rivilotta-dokumentin.

XXX



Kopio Elonet.fi -sivulta
Puolustusvoimain tuottama dokumenttielokuva Rivilotta on alkutekstien mukaan "kuvattu talvella 1941-42 kaikkialla sotatoimialueella niin Karjalan Kannaksella kuin kaukana pohjoisrintamalla". Se "käsittelee lottien uhrautuvaa työtä Suomen sotilaiden rinnalla" ja "on syntynyt Lotta Svärd -keskusjohtokunnan sekä Lotta Svärd -rajatoimistojen myötävaikutuksella". Elokuva levittäjän Finlandia Kuvan mainoslauseena Kinolehdessä 4-6/1943 oli "100 000 lotan oma kuva!"

Elokuvan Helsingin ensiesitys oli 13.6.1943 teatteri Metropolissa, yhdessä kahden muun dokumenttilyhytelokuvan - Suomi taistelee ISota ja rautatiet - kanssa. Ennen Helsinkiä Rivilotta oli jo esitetty Oulussa 9.5. ja Kuopiossa 16.5.1943. Elokuvan tarkastuspituudeksi on merkitty 2 500 metriä eli 91 minuuttia. Tarkastuspituudeksi on laskettu dokumenttielokuvien koosteen yhteiskesto.
Elokuvan ohjaaja Turo Kartto kuoli 19.7.1942 ja hänen nimensä on alkuteksteissä varustettu ristillä. Elokuvan leikkaajaksi on ilmoitettu kuvaaja Felix Forsman, jonka mukaan kaatuneiden sotilaiden ruumiinpesua lukuunottamatta kaiken muun lottatyöskentelyn kuvaaminen oli sallittua. Mukana on myös muiden TK-kuvaajien materiaalia.
Kuvauksissa avustanut talousopettaja Anna-Liisa Niska muistelee osuuttaan seuraavasti: "Osallistuin Rivilotan tekoon ollessani sijoitettuna Viipuriin lottajärjestön ns. Rajatoimiston Kannaksen toimiston esimiestehtävissä. Helsingistä tuli tieto, jonka pohjalta osattiin kuvaajia Forsman ja Peronkoski sekä ohjaaja Karttoa odotella ja valmistaa kuvauskohteet asianmukaiseen kuntoon. Kannaksen toimisto sijaitsi tuohon aikaan kauppaneuvos Kannisen talossa (siirtyi sittemmin Saksalaisen seurakunnan tiloihin) ja filmiryhmä sijoitettiin sinne. Matkalla Viipuriin oli kuvattu lottien kokoontumista Luumäellä. Rajatoimiston päällikön Annikki Nissisen adjutanttina ja pitemmälle suuntautuneiden kuvausretkien oppaana toimi talousopettaja Tellervo Hakkarainen. Viipurista matka jatkui Petroskoihin ja Ladvaan, jossa paikallisasiantuntijoina toimivat lisäksi talousopettaja Annikki Pesonen ja terveyssisar Hellin Kettunen."
Suurimmista kaupungeista Rivilotta jäi esittämättä Lahdessa, Porissa ja Turussa. Suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien yleisömenestys oli vuoden heikoin.
Kansallisella audiovisuaalisella arkistolla ei ole kokoelmissaan elokuvan kuvaussuunnitelmaa, valokuvia eikä julistetta. Elokuva on mukana samannimisellä, KAVA:n yhteistyössä Lottamuseon kanssa tuottamalla DVD-koosteella (20

Terkuin Satu (hallituksen sihteeri)