maanantai 7. marraskuuta 2016

Marraskuun tapaaminen

Tilaisuuden alkuun museolta Susanna kertoi tulevaan verkkonäyttelyyn liittyen lottahenkilöesittelyistä ja esitteli "mallipohjia". Henkilöesittelyt julkaistaan museon 20v. toimintavuoteen liittyen. Asiasta on lähetetty tarkemmin infoa sähköpostitse jäsenille 17.10.2016

Illan varsinaisena aiheena oli elokuvaesitys Rivilotta


Kivasti jäseniä jälleen paikalla :)

Museon tulevia tapahtumia:
Jälleenrakennusaika -seminaari 26.11. klo 14.00
Kirjalauantai Karjala-teemalla19.11. klo 14.00

Seuraava kuukausitapaaminen:
13.12. klo 18.00 teemalla Rakkauden tiloja


keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Lokakuun tapaaminen


Tällä tapaamiselle tutustuimme Ruotsin Majaan. 
Museoamanuenssi Maria Andersin kertoi meille Ruotsin Majan historiasta. 




(Alla lainaus Lottamuseon sivuilta)

Ruotsin lottajärjestön, Sveriges Lottakårerin, edustajat lahjoittivat Ruotsin Majan Suomen lottien käyttöön vuonna 1941. Rakennuksen asuintiloihin kuului yhdistetty kokoontumis- ja ruokasali, viisi kahden hengen huonetta ja yksi yhden hengen huone, joka oli tarkoitettu keskusjohtokunnan puheenjohtajalle.

Ruotsin Maja lahjoitettiin Suomen lotille lomanviettopaikaksi, ja Lotta Svärd -järjestö käyttikin rakennusta lottatyössä rasittuneitten lottien virkistyskotina. Oleskelu virkistyskodissa oli maksutonta ja sama lotta sai viipyä siellä 2 – 3 viikkoa.
 Ennen Lotta Svärd -järjestön lakkauttamista vuonna 1944 Ruotsin Maja siirrettiin Suomen Naisten Huoltosäätiölle (nykyisin Lotta Svärd Säätiö). Suomen Naisten Huoltosäätiö ylläpiti Ruotsin Majalla lepo- ja toipilaskotia vuosina 1945-1959. Ensisijaisesti se oli tarkoitettu sodan aikana uupuneille ja sairastuneille lotille.

Suomen Naisten Huoltosäätiön omistama liikeyritys Ab Työmaahuolto Oy ja sen eläkesäätiö käyttivät majaa työntekijöidensä virkistyspaikkana vuodesta 1960 aina 1990-luvun loppuun saakka. Yrityksen työntekijät olivat suureksi osaksi entisiä lottia. 2000-luvun alusta lähtien Ruotsin Maja on palvellut taas lepokotina entisille lotille ja pikkulotille.

Kiertelimme ja ihastelimme Ruotsin Majaa, niin kovin viihtyisää ja kodikasta. Alakerrasta löytyy myös saunatilat jotka tosin ovat olleet käyttämättöminä 80-luvulta saakka. Onpa joskus terassilla ollut uima-allaskin, nyt pelkkä terassi.


Ruotsin Majalla on edelleen alkuperäiset kalusteet käytössä joka toi majaan vielä suurempaa arvokkuuden tunnetta.

Remontteja toki on tehty vuosien varrella. Kaksi sisävessaa ja suihku on tehty, seinät ja lattiat uusittu. Keittiö on alkuperäisessä kunnossa lukuunottamatta elektroniikka kuten jääkaappeja ym.




Lotat tekivät nämä huivit vuoden 1944 olympialaisiin jotka peruttiin sodan vuoksi. Ruotsin lotat pyysivät huivit itsellään ja tällä keinolla rahoitettiin Ruotsin Majaa. 

Ruotsin Maja luovutettiin Suomen lotille täysin kalustettuna pyyheliinoja ja astioita myöten.



Jäsenistöä oli kivasti paikalla n.15. Otimme käyttöön vieraskirjan johon joka tapaamisella laitamme tapaamisen aiheen ja jäsenten nimmarit. Mukavaa sitten joskus vuosien päästä lueskella mitä olemme tehneet ja ketä ollut paikalla:) Kiitos Leenalle vieraskirjasta ja Joukolle kirjan koristuksista.

Lottaperinnemerkit ovat saapuneet, jäsenet voivat ostaa omansa Lottamuseolta. 


XXX

Seuraava tapaaminen 1.11 Lottamuseolla. Aluksi keskustelemme lottien henkilöesittelyn teosta, museolta on tullut yhdistykselle pyyntö auttaa tässä asiassa. 
Sen jälkeen katsomme Rivilotta-dokumentin.

XXX



Kopio Elonet.fi -sivulta
Puolustusvoimain tuottama dokumenttielokuva Rivilotta on alkutekstien mukaan "kuvattu talvella 1941-42 kaikkialla sotatoimialueella niin Karjalan Kannaksella kuin kaukana pohjoisrintamalla". Se "käsittelee lottien uhrautuvaa työtä Suomen sotilaiden rinnalla" ja "on syntynyt Lotta Svärd -keskusjohtokunnan sekä Lotta Svärd -rajatoimistojen myötävaikutuksella". Elokuva levittäjän Finlandia Kuvan mainoslauseena Kinolehdessä 4-6/1943 oli "100 000 lotan oma kuva!"

Elokuvan Helsingin ensiesitys oli 13.6.1943 teatteri Metropolissa, yhdessä kahden muun dokumenttilyhytelokuvan - Suomi taistelee ISota ja rautatiet - kanssa. Ennen Helsinkiä Rivilotta oli jo esitetty Oulussa 9.5. ja Kuopiossa 16.5.1943. Elokuvan tarkastuspituudeksi on merkitty 2 500 metriä eli 91 minuuttia. Tarkastuspituudeksi on laskettu dokumenttielokuvien koosteen yhteiskesto.
Elokuvan ohjaaja Turo Kartto kuoli 19.7.1942 ja hänen nimensä on alkuteksteissä varustettu ristillä. Elokuvan leikkaajaksi on ilmoitettu kuvaaja Felix Forsman, jonka mukaan kaatuneiden sotilaiden ruumiinpesua lukuunottamatta kaiken muun lottatyöskentelyn kuvaaminen oli sallittua. Mukana on myös muiden TK-kuvaajien materiaalia.
Kuvauksissa avustanut talousopettaja Anna-Liisa Niska muistelee osuuttaan seuraavasti: "Osallistuin Rivilotan tekoon ollessani sijoitettuna Viipuriin lottajärjestön ns. Rajatoimiston Kannaksen toimiston esimiestehtävissä. Helsingistä tuli tieto, jonka pohjalta osattiin kuvaajia Forsman ja Peronkoski sekä ohjaaja Karttoa odotella ja valmistaa kuvauskohteet asianmukaiseen kuntoon. Kannaksen toimisto sijaitsi tuohon aikaan kauppaneuvos Kannisen talossa (siirtyi sittemmin Saksalaisen seurakunnan tiloihin) ja filmiryhmä sijoitettiin sinne. Matkalla Viipuriin oli kuvattu lottien kokoontumista Luumäellä. Rajatoimiston päällikön Annikki Nissisen adjutanttina ja pitemmälle suuntautuneiden kuvausretkien oppaana toimi talousopettaja Tellervo Hakkarainen. Viipurista matka jatkui Petroskoihin ja Ladvaan, jossa paikallisasiantuntijoina toimivat lisäksi talousopettaja Annikki Pesonen ja terveyssisar Hellin Kettunen."
Suurimmista kaupungeista Rivilotta jäi esittämättä Lahdessa, Porissa ja Turussa. Suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien yleisömenestys oli vuoden heikoin.
Kansallisella audiovisuaalisella arkistolla ei ole kokoelmissaan elokuvan kuvaussuunnitelmaa, valokuvia eikä julistetta. Elokuva on mukana samannimisellä, KAVA:n yhteistyössä Lottamuseon kanssa tuottamalla DVD-koosteella (20

Terkuin Satu (hallituksen sihteeri)





tiistai 13. syyskuuta 2016

Rauta ja Petrooli

Rauta ja Petrooli -tapahtumaa vietettiin Riihimäellä viime viikonloppuna.

Lauantaina Lottamuseota ja yhdistystä oli edustamassa lottapuvuissa Riitta, Riitan tyttö Lita ja Satu. Aamupäivä oli pilvinen, mutta iltapäivällä jo aurinkokin näyttäytyi.

Vastiketta jaettiin lauantaina n. 500 mukillista, mielipiteitä tuli paljon mausta ja hajusta. "Laiha kahvi, teen ja kahvin sekoitus,  hyväähän tämä on, kyllä tätä jois jos kahvia ei olis, parempaa kuin huoltoaseman kahvi, tilkka konjakkia kaveriksi" ym...



Paljon kyseltiin vastikkeen ja korvikkeen eroista, ja ylipäätäänkin ihmiset juttelivat kovasti.

 Hyvin oltiin varustauduttu kysymyksiin, oli selvitetty mikä on sikuri, Suomen kahvihistoria oli päntätty ym, mutta silti ihmiset onnistuivat kysymään sellaistakin johon ei osattu vastata, mm. onko Lotta-mukit Arabian Suomen tuotantoa vai ulkomailla tehtyä, mitkä on ainesosien "ohra, ruis, sikuri" suhde vastikkeessa jne.

Lottamuseon museotavaraa oli myös myynnissä ja ihan mukavasti niitä menikin kaupaksi, "Pula-ajan ruokaohjeet" -kirja olikin hittituote joka loppuikin jo ekana päivänä, Koetimme myös Lottamuseota mainostaa ja jakaa esitettä kiinnostuneille. 

Muutama uusi jäsen myös liittyi, hieno juttu, tervetuloa heille!




Sunnuntaina oli paikalla Riitta, Riitan tyttö Lita sekä Marja. 



 Aurinkoinen sää suosi ja vastikkeen jakoa jatkettiin. Riitta pääsi mukaan kulkueeseen joka kiersi Riihimäen keskustassa. 


Alla oleva tarina on Riitan kynästä.
"Lottakomennuksella tilanteet vaihtelevat kuten rintamalinjat. Eilen keittelimme kahvinvastiketta, jota tarjoilimme taistelujen väsyttämille jermuille 500 - 600 pakillista. Kauppansa tekivät myös lottakanttiinimme myyntituotteet. Illansuussa divisioonankomentaja tuli ilmoittamaan, että tänään aamupäivällä järjestetään vihollisen ikeestä äskettäin vapautetussa Riihimäen kauppalassa joukkojemme katselmus ja voitonparaati ja että moottoroitu osasto ottaa mukaansa myös yhden lottasisaristamme. Auringon kirkastaessa kauppalan lähdimme liikkeelle. Pitkästä kurimuksesta kärsineet riihimäkeläiset ottivat meidät riemumielin vastaan. Tuskin maltan odottaa, että pääsen tästä kotirintamalla kaipaavalle perheelleni kirjoittamaan! Kadun varrella vilkuttaneiden ja hurranneiden kauppalalaisten joukossa huomasin nimittäin viime viikolla ensi-iltansa saaneen filmielokuvan Korpraali Möttösen kujanjuoksun yhden pääroolin esittäjän Janne Katajan. Äskettäin Elokuva-Aitassa esitelty ja joukkojemme viihdytyskiertueeltakin tuttu tähti kuvasi omalta pihaltaan paraatiamme erittäin hyväntuulisena iloisesti huiskuttavien suloisten lastensa kanssa."



Kiitos ikimuistoisesta tapahtumasta!


Terkuin Satu (hallituksen sihteeri)




keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Rauta ja Petrooli Riihimäellä 10-11.9.2016

Yhdistys edustamassa kyseissä tapahtumassa. Tervetuloa bongaamaan lottia vastikepannun kanssa :)


Syyskuun tapaaminen


Aiheena meillä oli tällä kertaa Lotta Hoppanian ilmavalvontakurssi.

Draamaopastus johdatti meidät vuoteen 1943. Lottaopettajar perehdytti meidät ilmavalvonnan perusteisiin. Oppitunnin aikana käsitellään mm. sääoppia, lentokonetyyppitunnistusta ja puhelinviestintää.



Kuvassa "lotta Lempi Hoppania" esittelee Pelti-Heikkinäkin tunnetun Bristol Blenheim -pommikoneen puista pienoismallia.





Jäseniä oli kivasti paikalla, 18 henkilöä. Ja muutama uusi jäsenkin, heille vielä sydämellisesti tervetuloa yhdistykseen!


Saimme kurssitodistukset draamaluennon päätteeksi. Kiitokset luennon pitäjälle!!

Nautimme kahvit ja raparperipiirakat tapaamisen päätteeksi.



Seuraava tapaaminen 4.10 klo 18, pääsemme tutustumaan Ruotsin Majaan, kokoontuminen ennen majalle lähtöä museon aulaan.


Lainaus Lottamuseon sivuilta:
Ruotsin lottajärjestön, Sveriges Lottakårerin, edustajat lahjoittivat Ruotsin Majan Suomen lottien käyttöön vuonna 1941. Rakennuksen asuintiloihin kuului yhdistetty kokoontumis- ja ruokasali, viisi kahden hengen huonetta ja yksi yhden hengen huone, joka oli tarkoitettu keskusjohtokunnan puheenjohtajalle.

Ruotsin Maja lahjoitettiin Suomen lotille lomanviettopaikaksi, ja Lotta Svärd -järjestö käyttikin rakennusta lottatyössä rasittuneitten lottien virkistyskotina. Oleskelu virkistyskodissa oli maksutonta, ja sama lotta sai viipyä siellä 2 – 3 viikkoa.
Ennen Lotta Svärd -järjestön lakkauttamista vuonna 1944 Ruotsin Maja siirrettiin Suomen Naisten Huoltosäätiölle (nykyisin Lotta Svärd Säätiö). Suomen Naisten Huoltosäätiö ylläpiti Ruotsin Majalla lepo- ja toipilaskotia vuosina 1945-1959. Ensisijaisesti se oli tarkoitettu sodan aikana uupuneille ja sairastuneille lotille.

Suomen Naisten Huoltosäätiön omistama liikeyritys Ab Työmaahuolto Oy ja sen eläkesäätiö käyttivät majaa työntekijöidensä virkistyspaikkana vuodesta 1960 aina 1990-luvun loppuun saakka. Yrityksen työntekijät olivat suureksi osaksi entisiä lottia. 2000-luvun alusta lähtien Ruotsin Maja on palvellut taas lepokotina entisille lotille ja pikkulotille.

(Kuva Lottamuseon sivuilta)



Terkuin Satu (hallituksen sihteeri)


maanantai 15. elokuuta 2016

Tuusulan Taiteiden Yö

Tuusulan Taiteiden Yötä vietettiin 12.8.2016.
Olimme neljän naisen voimin jakamassa flyereitä ja nauttimasta taiteiden yön tunnelmasta.


Ilma oli aurinkoinen, iltaa kohden tosin aika viileä.

Ihmisiä oli paljon liikenteessä. Sitä ei tiedä vielä tuottiko flyerit tulosta uusia jäseniä ajatellen, mutta emmeköhän ainakin ihmisten mieleen jääneet :)

Museolla oli Lotta Lauraliisa Pitkänen kertomassa lotta-ajastaan. Jututimme häntä myös ja Lauraliisa lupautui tulemaan joskus kuukausitapaamiseemme kertomaan omasta lotta-ajastaan. Ilmoittelemme kunhan ajankohta tarkentuu.


Terkuin Satu (hallituksen sihteeri)

torstai 4. elokuuta 2016

Elokuun tapaaminen

Elokuun tapaamisessa tutustuimme Suojeluskuntain Päällystökoulun perinnetiloihin Tuusulassa. Osallistujamäärä ei ollut kovin suuri, mutta senhän ymmärtää näin kesäaikana.



Oppaana meillä oli Jouko Kaivonurmi, yhdistyksemme jäsen. Voisiko parempaa opastusta tiloihin saadakaan kuin Joukolta joka tuntee tilat kuin omat taskunsa. 




Kysyttävää riitti ja Jouko vastaili. Meillä oli viimeisiä tilaisuuksia käydä perinnetiloissa ja tutustua näyttelyyn sillä puolustusvoimat on myymässä rakennusta pois ja näyttely joudutaan purkamaan. 

(Vinkkinä kaikille, Tuusulan Taiteiden Yössä 12.8 on näyttely avoinna.)

Kierroksen jälkeen kävimme sotilaskodissa joka sijaitsee viereisessä rakennuksessa Taistelukoulun alueella. Sotilaskodin historiasta meille kertoi Hannele Lindsten, joka on Tuusulan Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja ja myös yhdistyksemme jäsen.


Mikäs sen parempaa päättää vierailu Taistelukoulun alueella kuin soden munkkikahvit :)



Terkuin Satu (hallituksen sihteeri)



Heinäkuu

Heinäkuussa emme kokoontuneet vaan nautimme kesäpäivistä.

Kesäkuun tapaaminen

Kesäkuussa aiheena oli lottien haastattelut. Museoamanuenssi Kaisa Kinnunen kertoi meille haastattelutyöstä jota museolta on jo tehty vuosien saatossa ja joka edelleen on ajankohtaista. Saimme tietoutta mitä ja miten haastattelu kannattaa suorittaa. Ruotsin Majalla on koko kesän lottia paikalla ja heitä on mahdollisuus käydä haastattelemassa. Myöskin haastattelujen litteroinnista eli puhtaaksikirjoituksesta puhuimme, museolla on haastatteluja ja niitä on meidän jäsenistön mahdollista kirjoittaa puhtaaksi.

Jäsenistöä oli kivasti paikalla ja jälleen saimme iloksemme hallituksen kokouksessa hyväksyä uuden jäsenen. Kahvittelun merkeissä päätimme iltamme.




Terkuin Satu (hallituksen sihteeri)

Toukokuun tapaaminen

Toukokuun tapaamisella museon väki piti meille hienon esittelyn lottamuseosta ja saimme tutustua lottamuseon näyttelyyn. Väkeä oli mukavasti paikalla ja pullakahvit joimme jälleen museon tarjoamana. Uusia jäseniäkin oli jo paikalla.

Terkuin Satu (hallituksen sihteeri)




Yhdistyksen perustamiskokous

Yhdistyksen perustamiskokous järjestettiin 13.4.2016. Osallistujia oli 29 kpl. Valitsimme hallituksen ja päätimme liittyä Suomen Lottaperinneliittoon. 
Tästä päivästä alkoi uuden yhdistyksen taival innokkaiden jäsenten kera.

Terkuin Satu (hallituksen sihteeri)